
Entinen lehmien hoitaja ja puistopuutarhuri, kahden lapsen äiti, rekka/kaivurimiehen vaimo ja karvatassujen laumanjohtaja.
Etsii elämän tarkoitusta ja uutta ammattia mihin kouluttautua, koska leikattu olkapää ja mielenterveys ei enää kestä maatalouslomittajan työtä.
Lisäksi sairauksien listalta löytyy vaikea toistuva masennus, paniikkihäiriö, aivolisäkkeen kasvain, toistuvat veritulpat. Sairaslomalla tällä hetkellä ainakin 30.6.2012 asti.
Harrastuksiini kuuluu kirjoitten kirjoittelu, lukeminen, askartelu (atc-kortit, decot), käsityöt, ristikot, keräily (postikortit ja enkelit) erilaiset vaihdot ja sukututkimus.
Elämäni ei aina ole auringonpaistetta, mutta niitä onnenpipanoita sattuu polkuni varrelle varsin paljon, kun vain aina huomaan ne...
*Onnea on kirje ystävältä * *Onnea on tuore kuppi kahvia* * Onnea on halaus rakkaalta*
Elämän mottona: Ole toisille sellainen kuin toivot toisten olevan sinulle!
KUVIEN KOPIOINTI KIELLETTY!!!
Kun valvoo yöllä monta tuntia, tuntien särkyä, niin ehtii ajatella asioita.
Ja viime yönä tuli mieleen, että täytyy kysyä teiltäkin. Eli muistaako kukaan 70-luvun lapsi sellaisia "pehmo" apinoita. Täyte tais kyllä olla olkea? Minulla oli sellainen ja muistikuvat jo hataria, mutta olen saanut sen varmaan 70-luvun lopulla. Se oli n.30-50cm pitkä ja niitä samoja apinoita oli myös serkuillani, mutta niitä oli muistaakseni myös oranssi naamaisia. Minulla oli ihan "apinan värinen" ja sillä oli punaruutuinen paita ja siniset farkut, jotka oli ommeltu kiinni. Minun apina oli nimeltään Apina Antti ja serkullani HeliAntti. =D MUISTAAKO KUKAAN??
Muistan kuinka minun Tassu-koirani repi pentuna Apina Antin naaman, vuosi taisi olla 1983.. :'/ ja niin Antin elämä loppui. Ja yksi ihana muistikuva Apina Antista on, että ylpeänä esittelin sitä Lapin Mummolle (äidin äidille) ja mummo parahti "Hyi !" ;) Ja tuumasi äidille, että ettekö te osaa ostaa lapselle kauniimpia leluja ostaa. Mummo osti seuraavalla kerralla kaupasta hienon nuken, mutta ei se nukke niin ihana ollut kuin Antti! <3
Voi, kun sellaisen Antin vielä jostain löytäisi...
Ja tämä mahtava sivupohja on Satukasetilta. On ihania pohjia! käykääs kurkkaamassa!! Nappi on tuossa sivulla!
|
|
Mun suosikki lelu oli ehdottomasti "Kamalan-kauhean-ihana ET" =D
Myös omalla toverillani on vissiin samanlaisia ongelmia, kun paketti ei tullut perille. Muttei haittaa, tulee sitten varmaankin ensi viikolla. :)
Liljankukka: Muistan, että eka luokalla kaikilla on luokkakuvassa E.T-paidat ja minusta se oli kamalaa... :D
Kaisa.V: Minustakin tämä pohja on ihana!! Ja Satukasetilla on paljon ihania pohjia!
Pirkkis: Laitoin. Tuliko nyt?
Uukka: Niin myöhäistyi minullakin, että ei mitään hätää!!! =)
Hilu: En tarkoittanut, sellaista isompaa. Nuokin muistan kyllä ja taisipa olla minulla itsellänikin tuollainen! =D
Maissi: Jännä, että joittenkin lelujen nimet voi unohtaa... Minäkin muistan vain lemppari lelujen nimet. =)
Käksä: Lapset keksii leluilleen hyviä nimiä!
PinkMama: Tätä myöhästymistä näkyy nyt esiintyvän, mutta eipä kai tuo maailma siihen kaadu. =)
Basilli: En tarkoita tuollaista, vaan isompaa, olkinaamaista ja pehmo apinaa. noita oli kyllä kaikilla aikoinaan...roikkui repuissa jne.. =)
Itse sain sen kaksi vuotiaana eli vuonna 75. Niitä apinoita teki meidän naapurissa asuva mummo ja hänen kädentöihin kuului myös sahajauho Mikki Hiiri. Näitä apinoita ja Mikki Hiiriä hän teki valtavat määrät ja möi niitä toreilla pitkin suomea. Koko on noin 60cm! Oma meni rikki ja sitä paikkailtiin villalangalla. Nyt olen yhden sellaisen löytänyt ja odottelenkin postia parasta aikaa! Vuosien etsintä siis kannatti! Mistä te olette ne saaneet? Liekö samalta mummolta!?
Lapsuuden rakkaat lelut
Tervetuloa omien ihanien apinoiden kanssa ryhmään!