minä lähden kuvailemaan ihania maisemia Nikon kanssa.

Eteisessä törmäsimme heti luonnon taideteoksiin. Jääkukkia!

Suunta kohti rantaa.

Tuo vanha mänty on minusta äärettömän kaunis.

Vastaranta

Rannalta tullessa on pakko aina kuvata koti.

Pakkasta -26 astetta, mutta kotona on lämmintä!

Käveltiin Nikon kanssa kodin ohi.

Meidän metsä.

Kuvia rantaa kohti.

Kauniita on koivut kuurapuvussaan!

Sitten kotiin!

Pihapuut.

Emma katseli meidän touhuja ikkunasta. Ilmeestä päätellen olemme omituisia, kun olemme ulkona vapaaehtoisesti vaikka voisi loikoilla sisällä lämpimässä.

Loppuun voisi lisätä tälläisen ihanan talvisen laulun. Videossa on todella kauniita kuvia! Kannattaa katsella ja nauttia!

KLIK

Kuten olen moneen kerran kertonut...

RAKASTAN pakkasta!

Alan elää -10 asteessa! 

Tänään pakkasta ei ole kuin se kymmenen, mutta piti päästä ulos!

Lämpimillä ilmoilla en juurikaan ulkona aikaa vietä.

Rakastan tunnetta, kun poskia kihelmöi ja tulee kylmästä lämpimään ja saa kahvikupin käteen.

Minun varmaan kannattaisi harrastaa avantouintia!

Tuohon otsikkoon!

Kun olin ulkovaatteet päällä ja ehdotin, että josko lähdettäs ulos, oli eteisessä tälläinen parivaljakko!

Kuten tavallista Ässä oli lopulta innoissaan lähdössä, kun tajusi mistä on kyse, mutta Nalle-Herra (12v 3kk) oli sitä mieltä, että "onko pakko jos ei taho??"

"No kyllä se Mamma ulos vaan pakotti, tullaan sitten... En kyllä tahtois..."

"Mitähän tuolla tapahtuu?"

"No täytyy kiertää tilukset, niinkuin kunnon vahtikoiran kuuluu..."

"Mikähän tuossa on kulkenut..."

"Mitä se Mamma oikeen siellä kuvailee?"

"Ai se kuvaa noita vanhoja mäntyjä, jotka kuulema kaadetaan keväällä.."

Kuvailin todella näitä kuolemaan tuomittuja mäntyjä..kamalia. Katsokaa vaikka!

Ylhäällä kulkee sähkölinja ja alhaalta ovat "kaljuja". Todella tyhmä valinta tuollaiseen paikkaan istuttaa. Ensi keväänä saavat maistaa moottorisahaa!

"Uskotaan Mamma, mutta eikö lähettäisi jo sisälle???"

"Mammaaa kuulitko??"

"Muutama kuva vielä..."

Lumimittari.

Talvinen koti  

"Viimeisen kerran...lähdetään sisälle!" (laitan peliin koiranpentu-ilmeen.)

"Me ei olla täällä! Ässä älä katso sitä, ole ihan kun et huomaisi sitä.."

Laitoin Vaihtobaariin muutaman ystävänpäivä-vaihdon. Jos kiinnostaa, niin klikkaa vaihtobaarin nappia!

Tervetuloa mukaan!

Tuntuu, ettei tämä blogi päivity muuta kuin kirppislöytöjen osalta.

Jotenkin koen, että on sama kirjoitanko vai en. Ettei ketään kiinnosta minun tylsät päivät.

Mitenköhän ennen olen saanut kirjoitettua melkein joka päivä? Ehkä silloin on tapahtunut enemmän...

Mikä minua oikein vaivaa?

Minun päivät ovat kyllä varsin tylsiä.

Herään, juon kahvit.

Vien Ellin kouluun. Tulen kotiin, juon kahvia käyn koneella, meilit ja Fb.

Sitten onkin vuorossa puitten haku uuniin ja koirien kanssa ulkoilu, uunin lämmitys, astianpesukoneen täyttö, siivous ja muita normikotitöitä.

Ellin haku, ruuan teko...illalla neulon tai kirjoitan kirjeitä.

Näillä mennään. Tylsää, eikö?

Joinakin päivinä käyn heti aamusta kaupassa.

Vaikka elämä on tylsää, niin silti nautin näistä tylsistä päivistä.

Ehdin pohtia monen monta syvällistä asiaa.

Kokea elämän pienen pieniä iloja.

Ajoittain voin sanoa olevani todella onnellinen.

Tunne, jota en ole kokenut vuosiin.

Eilen kävin kirpparilla, vakiokierrokseni ja löysin kivoja, jopa mahtavia löytöjä Lasten kirppis kaveri-vaihtoon.

Joita en tietenkään kuvaa, mutta tälläisiä löysin myös.

Pieni pahkakuppi, 1e. Kerään pahkakuppeja, koska isäni teki niitä. Isän tekemät pahkakupit ovat minulla ja ne ovat todella rakkaita muistoja isästä.

Löysin myös vaaleanpunaiset verhot, paksummat ja ohuemmat, joista kehittelen keittiöön verhot. Kun en mistään löydä tarpeeksi kangasta olohuoneen verhoihin. Olohuoneessa on näet kuusi ikkunaa ja leveys per ikkuna pari on minimissään 150cm ja pituus 140cm.

Olen etsinyt ihan peruslakanoista, pussilakanoista sopivaa kuosia. Saisi olla vaaleanpunaista/valkoista/lilaa... Ei vain löydy.

Noista verhoista; kaksi isoa pitkää puuvillaista maksoin 2e ja samoin noista voileeverhoista. Joten ei todellakaan paha hinta-minusta.

Vielä noihin kirpparilöytöihin!

Löysin Nikolle Korkea jännityksen ja Tex Willerin, euron kipale!

Tulevalle kummitytölle ostin mageen farkkuliivin! maksoin 0,50e.

Kivoja löytöjä!

Käsitöitä olen harvakseltaan tehnyt.

Viime viikolla en voinut kirjoittaa enkä neuloa, sormet olivat niin kamalan kipeät. Mutta nämä teinkin männä viikolla.

Langasta ei ole tietoa, jotain Novitaa? Oli pieni vajaa kerä, mutta niin minun väriset tätä nykyä!

Vaihtoja olen järjestänyt mielenvirikkeeksi Vaihtobaarissa.

Niitä on niin mukava kasata ja antaa.

Tietenkin saaminenkin on kivaa!

Viimeksi sain ihanan Kirppiskaveri-vaihdon lähetyksen Vaarinkukalta.

MAHTAVA!!! Kiitos!

Tämä mahtava sydän

päätyi keittiön seinälle!

Nämä servetit niin ikään keittiöön!

Kiitos mahtavasta lähetyksestä Vaarinkukkanen!

Mutta nyt on mentävä... Koirat vaativat ulos!

Mukavaa tiistaita!!!

En ole muistanut täällä esitelläkään minun uutta hiustyyliä.

Valokuva valehtelee värit, värit on tumma violetti ja oranssinpunainen. Leikkaus silleen vinosti, etuhiukset jne.

Tykkään!!

Kuten olen monta tuhatta kertaa maininnut, niin olen hurahtanut vaaleanpunaiseen, punaiseen, valkoiseen ja hempeilyyn.

Sydämet on kova juttu. Taannoin laitoinkin kuvan meidän vessassa jossa on sydämiä aika paljon.

Nyt tein hyviä löytöjä Jotexilta.

Sydämellinen matto vessaan. Iiiiik! Miten ihana!

Sitten pyyhkeitä ruusuilla ja ihan tavis vaaleanpunaisia. Oikeassa reunassa olevat on laskosverhot keittiöön. Tietenkin punaista.

Kuten Jotexilta tilannut tietää, eivät kaikki jutut ole kovin laadukkaita, mutta otin riskin. Kun sain ihania värejä.

Vaikka tiedän, että aina kannattaa ostaa laadukasta, niin tänään kyllä laatu kirpaisi isolla kädellä.

Olin nimittäin ostamassa Makelle kalsareita.

Ostin syksyllä Netanttilasta kalsareita, joita myytiin kahden paketeissa ja maksoin 10e yhteensä. Olivat siis halpoja, MUTTA aivan kamalan huonoja. Ne kutitti ja kutistuivat ihan lasten kokoon parissa pesussa. Ostin niitä neljät ja ne kaikki ovat jo roskissa.

Kalsari pula vaivasi, joten päätin ostaa S-marketista kalsareita. Halvimmat oli 9,90e. No ajattelin, että ostanpas nyt kunnon kalsareita ukkokullalle, Black horsen puuvillaisia. Otin niitä kolmet kärryyn ja marssin onnessani kassalle.

Kassaneiti tuumasi jossain vaiheessa, että olenkohan lyönyt jotain moneen kertaan, kun ostokset tekee 170e!!!! 

Toki olin ostanut mm.ssa Ellille hanskat, erilaisiin vaihtoihin tavaraa jne. Että se satanen nyt ostoksiin ainakin piti mennä.

Tuumasin sille kassalle, että eikös kalsareista tule jo muutama kymppi.

Juu-u tuli!!! 19,90e x 2 ja kolmannet oli 29,90 eli yhteensä 67,90!!

Voi jösses! 

Myyjä kysyi haluanko palauttaa. No en kai minä voi tuota ukkokultaa paljaspepuin pitää, joten eikun maksoin ne kalsarit. Elämä on ihanan kallista!

Ja sen sanon, jos nuo ei kestä kuin muutaman kuukauden, niin sen jälkeen kyllä alan ommella sille itse kalsarit!!!

Toivuttuani kalsareista päätin käydä kirpparilla.

Ei mitään hirveitä löytöjä, mutta kivoja!

Vaaleanpunaiset maksut pitsiverhot, Nikolle pari dvd:tä ja ihanan värinen tyynynpäällinen! Kaikki yht. 6,50e.

Eilen sain myös jouluisen käsityöystävän lähetyksen Marialta!

Kannatti todella odottaa kyseistä pakettia. Katsokaa vaikka!

Mukana oli myös ristipisto.

Osaankohan tehdä tuon? Ainakin yritän!

Onko kenelläkään antaa vinkkejä noin isoon ristipistotyöhön?!?

En ole ennen noin iso töistä tehnyt...

Huomenna Nestori lähtee Sinin ja lasten luo. Ajattelin, että Nestori kiertää aina 2-3 kyläilypaikkaa ja palaa välillä kotiin kertomaan reissuistaan. Näin varmistan ettei Nestori vain häviä seikkailumatkallaan! 

Elli on varmaan vuoden halunnut itselleen matkustavan pehmolelun.

Niinpä lopulta otin itseäni viimein niskasta kiinni ja etsimme sopivan nallen. Teimme hänelle oman vihkon ja nyt Nestori olisi valmista matkustamaan vaikkapa teille kyläilemään!

Nestori on pieni kokoinen ja matkustaa A5-kokoisessa kirjekuoressa paikasta toiseen päiväkirjansa ja matkalaukkunsa kanssa.

Nestorin päiväkirjaan kirjoitetaan kuulumisia, vaikkapa runo tai mitä olet Nestorin kanssa touhunnut vierailun aikana.

Kuviakin saa laittaa!

Pääasia on kuitenkin, että päiväkirjaan kirjoitetaan missä ja milloin Nestori on milloinkin ollut.

Pieneen matkalaukkuun voi laittaa jotain PIENTÄ tuliaista Nestorille kotiin tuomiseksi.

Näin talvella voisi Nestori tarvita vaikka pipoa tai kaulahuivia, jos joku tahtoo sellaisen näpertää.

Nestori matkaa noin viikon sisällä paikasta toiseen ja seuraavan osoitteen saa aina minulta meilitse.

Osallistu kommentoimalla ja laittamalla meiliä

annitanninelamaa @ gmail.com (välit pois)

Ja mikä tärkeintä. Lähtekää mukaan!

Tämä olisi tosi tärkeä juttu Ellille!

Kuten eilen kirjoittelin, teen tästä lähtien aina silloin tällöin ilmaisena jakoon erilaisia käsitöitä.

Nyt lähtisi yhden illan tekele, Novitan Foxi-langasta tehty kaulahuivi.

Pituus n.110cm ja leveys n.16cm. Väri on oikeasti haaleampi harmaa.

Eilen kävin kirpparilla Nennin kanssa. Oli "köyhä" kierros, mutta löysin sentään helmikuussa syntyvälle tyttö-vauvalle kaikkea vaaleanpunaista!

leluja myös

Nuo kaikki maksoi yhteensä n.5e.

Itselleni löysin "vain", mutta sitäkin ihanamman....

Sydän keittiöpyyhkeen. Voi, kun löytyisi lisää tuollaisia!

Mä olen kyllä niin totaalisesti hurahtanut vaaleanpunaiseen, että värkkäsin tälläiset verhot.

Minä-entinen retroilija!

Olen ihan punainen, valkoinen nykyään! Ja sydämiä!!

Kuvassa näyttää, että nuo verhot olisi kamalan ryppyiset, eivät ole. Jotenkin kameran salama taittaa tuota kangasta rumasti "rypylle".

Mutta nyt alan tekemään kotiaskareita!

Mietin vakavasti taaksepäin viime vuotta, vuotta 2011.

Mitä vuodesta jäi mieleen?

*Taas kerran väsyminen ja itsensä piippuun ajaminen kirpparilla.

Miksei aikuinen ihminen osaa asettaa rajoja ja sanoa, etten jaksa tätä. En pysty tähän. Miksi pitää aina mennä kuilun pohjalle asti? Miksen koskaan opi? Miksi syytän itseäni kun minulta vaaditaan liikaa?

*Miksi en osaa arvostaa itseäni niin paljon, että kävisin Inr-mittauksissa?

Miksei järki sano, että voin kuolla milloin vain veritulppaan, kun en hoida marevan-lääkitystä kunnolla.

*Miksi terveyteni reistaa entistä enemmän?

Miksi en pääse selvyyteen miksi minun niveliin koskee ja miksi kukaan ei kuuntele minun EDS-asiaani? Olen välillä niin kipeä, että itken yöllä kipuja. Tällä hetkelläkin niska on niin kipeä ettei pää käänny. Ja tämä olkapää..on jotain aivan kamalaa. Jatkuva särky ja naksuu irti.

Kaikki tämän vuoden huono on osa minua. Sitä etten ole tarpeeksi kasvanut ihmisenä, etten osaa pitää puoliani ja en hyväksy virheitäni ja itseni keskeneräisyyttä. En hyväksy etten jaksa kaikkea yksin.

Mutta tietenkin hyviä asioitakin on tapahtanut.

*Nikon rippijuhlat

* elämän pienet (suuret) ilot

* piste työuralleni

*blogiystävät

*kymmenen vuoden jälkeen löysin ystäväni Päivin

*Kummipoikani Sami syntyi

*kaksi läheistä paria meni naimisiin

* sukuun on tulossa vauva, jonka laskettuaika on minun synttäripäivä!

Joten enemmän hyvää kuin huonoa!

Pitänee olla tyytyväinen vuoteen yleensä, vaikken itseeni olekaan tyytyväinen!

1.1 käytiin isän haudalla ja matkalla alkoi soida tämä biisi

KLIK

Make ei ikinä laula mitään, mutta nytpä hän alkoi laulaa mukana. Katsoi minua ja lauloi.

En siinä tilanteessä kuunnellut sanoja.

Äsken aloin kuunnella ja tuli kyynel silmään. Ajatella minun mies laulaa minulle noin vielä yli 21 vuoden jälkeen!

Joten taidan olla oikea onnen nainen!

Uuden vuoden lupauksen tein ja se koskee blogia ja teitä!

Aion tehdä aina silloin tällöin neulomuksia tms. ihan vain teille ilmaiseksi jaettavaksi!

Huomenna jaan ekan kaulahuivin!